Kun ajat ovat poikkeukselliset, viestinnän merkitys korostuu. Kuinka muutamme omat arvomme teoiksi yhteisestä toivosta, oikeanlaisen viestinnän keinoin? Jokaisen meistä on hyvä aina välillä pysähtyä miettimään, että miltä meistä oikeasti tuntuu.
Viestintää voidaan luonnehtia sillan rakentamiseksi, jossa me kaikki olemme sillan rakentajia. Viestintää sillan rakentamisena voidaan käydä läpi kolmen eri näkökulman kautta, ja näitä ovat ihmisyys, narratiivit ja totuus.
Ihmisyys
Ihminen on sosiaalinen eläin ja elämme yleisesti sopusoinnussa läheistemme ja itsemme kanssa. Meillä on tarve kuulua johonkin ja rakennamme jatkuvasti yhteyksiä, eli siltoja, toisiin ihmisiin. Kuulumme johonkin perheeseen, sukuun, heimoon ja valtioon. Meillä on tarve viestiä kaikilla mahdollisilla tavoilla, jotta emme olisi yksin. Yksinolo on meille kova rangaistus, varsinkin silloin, kun emme ole sitä itse valinneet.
Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa kaikkialla maailmassa ihmisiä on asetettu äärimmäisiin pieniin yksiköihin, karanteeneihin, joissa olemme yksin tai erittäin pienen joukon kanssa. Koska perustarpeemme on olla toistemme kanssa yhteyksissä, johtaa tämä valtavaan ahdistukseen.
Minkälaista viestintä- tai toimintastrategiaa meidän tällöin tulisi sitten rakentaa? Suurin haaste meillä on siinä, että monen ihmisen henkinen ja inhimillinen kestokyky on koetuksella. Tilannekuvassa on paljon yksinäisyyttä ja ahdistusta, kun ihmisiltä on jouduttu rajoittamaan perusihmisoikeuksiaan. Organisaatiotasolla toimijoilta on myös jouduttu ottamaan peruselinkeino-oikeuksia kokonaan pois, ja tämä on otettava huomioon, kun aletaan rakentaa minkälaista strategiaa tahansa yrityksen tasolla. Ihmisyydessä loppujen lopuksi tärkeintä on se, että yksilö saa ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.
Narratiivit
Narratiiveilla, eli tarinoilla, tarkoitetaan sitä, mitä kerromme itsellemme ja toisillemme maailmasta. Tarinat yleensä liikuttavat suuresti kuulijaansa ja meidän on ymmärrettävä se, kun teemme yhteistyötä ihmisinä. Moni kokee suurimmaksi tarinaksi ajatuksen vapaasta maailmasta, jossa on lupaus sananvapaudesta, demokratiasta ja tasa-arvosta. Suurin osa ihmisistä rakentaakin omaa maailmankuvaansa näille asioille, sillä se antaa meille lupauksen tulla osaksi suurempaa joukkoa.
Maailmassa on paljon positiivisia narratiiveja, mutta joukkoon mahtuu myös negatiivisia. Näitä ovat muun muassa valeuutiset, misinformaatiot, disinformaatiot ja vihapuhe. Näitä kaikkia vieläpä edistetään teknologian keinoin, esimerkiksi luomalla algoritmeja, jotka saavat meidät näkemään vain yhdenlaisen tarinan. Ihmisten mieliä yritetään sotkea erilaisilla salaliittoteorioilla.
On siis tärkeää, että meistä jokainen ymmärtää miten viestinnällä vaikutetaan, miten rakennetaan positiivisia narratiiveja, miten rakennetaan hajottavia narratiiveja ja mitkä narratiivit ylipäänsä ovat hajottavia. Meidän on luotava narratiiveja, jotka antavat ihmisille toivoa, sillä niillä on äärimmäisen tärkeä vaikutus meille kaikille. Ne luovat toivoa siinä missä niillä voidaan luoda myös epätoivoa.
Totuus
Toksisissa narratiiveissa totuus on kaukana. Eettiset narratiivit ovat toiveikkaita ja ne perustuvat jonkinasteiseen totuuteen, läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Vaikka emme voi poistaa ikäviä totuuksia, voimme aina luoda toivoa ja meidän on muistettava, että positiivisten narratiivien ohella, joudumme myös kuljettamaan mukanamme ikäviä asioita. Hyvä viestintä perustuu siihen, että rakennamme totuudenmukaisesta kuvasta jatkuvasti positiivisten mahdollisuuksien horisonttia.
Sillan rakentaminen
Siltoja rakennetaan yhdistämään asioita, esimerkiksi kaksi eri mannerta. Silta on strateginen valinta ja perustuu siihen, että sillalla on merkitys, tavoite ja sitä tullaan käyttämään. Usein mietimme myös miltä silta näyttää tai tuntuu, eli miten muotoilemme tarinan ytimen. Meidän on määriteltävä mitä ydin heijastelee ja mitä haluamme sillä välittää.
Ei riitä, että silta on pelkästään hyvännäköinen, sillä jos rakenteet ovat heikot, silta ei kanna. Tähän tarvitaan joku, joka pitää huolta siitä, että silta on kestävä. Tämä on myös viestinnässä tärkeää, jotta voimme luottaa siihen, että asiat on tehty eettisesti oikein. Kun sillassa ei ole kupruja, voimme luottaa siihen, että silta kestää.
Luottamuksen rakentaminen on viestinnän ydintä. Jos menetämme luottamuksen ja totuuden, menetämme samalla valuutan, jonka avulla mahdollistamme, että luomiamme siltoja voidaan edelleen käyttää sekä rakentaa uusia. Koronatilanne on tuonut meille haasteita ammattilaisina siltojen rakentamiseen. Emme aina osaa ottaa huomioon, että ihmisyydessä on tapahtunut lyhyessä ajassa suuria muutoksia. Meidän on rakennettava siltoja, jotka perustuvat luottamukseen ja totuuteen, ja jotka toimivat positiivisina narratiiveina tulevaisuudessa.
Älä hukkaa arvojasi
Vaikka ajat ovat poikkeukselliset, eivät ne ole syy hukata omia arvojaan. Omien arvojen peilaaminen aika-ajoin on myös tärkeää. Kun pidämme huolta arvoistamme, tulemme myös tekemään asioita. Tekemämme asiat viestivät siitä, että arvomme ovat olemassa. Viestintä ei ole pelkästään sanoja, joilla pyrimme saamaan ihmisiä liikkeelle. Viestintä on myös tekoja ja poikkeuksellisina aikoina tarvitsemme tekoja, jotka yhdistävät meitä ihmisiä. Koska olemme kaikki ihmisiä, ei taistelussa koronaa vastaan ole myöskään rajoja. Olemme jokainen sillan rakentajia, viestijöitä.
Christina Forsgård kertoo videollaan kuinka muutamme arvomme teoiksi yhteisestä toivosta oikeanlaisen viestinnän keinoin. Katso Christinan esitys täällä.
